Ydinvoimatuotanto jatkui vakaana ja uuden Olkiluoto 3:n rakennustyöt etenivät. Sähkötehon riittävyys tulevaisuudessa aiheutti kuitenkin edelleen päänvaivaa.

Olkiluoto 1:n ja 2:n sähköntuotanto oli vuonna 2017 vakaata, vaikka käyttöluvan uusintaan valmistavista modernisoinneista johtuen tuotanto jäi hieman edellisvuosia alhaisemmaksi. Olkiluoto 3:n laitostoimittaja on vahvistanut keskeisten virstanpylväiden aikataulun ja projektissa edettiin vuonna 2017 käyttöönottotesteihin. Ydinvoimatuotannon eteneminen on positiivinen uutinen sähkön toimitusvarmuudelle, koska Suomen tehovajeongelma kasvoi edelleen vuoden aikana.

Olkiluoto 3:n valmistumisessa otettiin merkittäviä askelia

Olkiluoto 3:n laitostoimittaja Areva-Siemensin päivitti lokakuussa uuden aikataulun, jonka myötä voimalaitoksen valmistumiseen tulee vielä viiden kuukauden lisäviive. Uuden aikataulun mukaan säännöllisen sähköntuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2019 toukokuussa, kun se aiemman ilmoituksen mukaan oli arvioitu alkavan jo vuoden 2018 lopussa. Verkkoon liittäminen on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran joulukuussa 2018.

Viivästyksestä huolimatta Olkiluoto 3:n valmistuminen eteni vuoden 2017 aikana merkittävästi. Kesäkuussa voimalaitoksessa aloitettiin kylmäkokeet ja joulukuussa 2017 edettiin kuumakoevaiheeseen. Onnistuneiden kuumakokeiden jälkeen voimalaitoksella on edellytykset saada käyttölupa ja edetä kohti ydinteknistä käyttöä.

Olkiluoto 2:lla tehtiin modernisointeja

Vuonna 2017 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kokonaistuotanto jäi viime vuosia alhaisemmaksi suurten modernisointitöiden vuoksi. Vuosihuollon yhteydessä Olkiluoto 2:n laitosyksikköön tehtiin isoja muutos- ja korjaustöitä. Modernisointitöissä uusittiin muun muassa reaktorin pääkiertopumput ja niiden taajuusmuuttajat, turbiinilauhduttimen putket ja syöttöveden korkeapaine-esilämmittimet sekä tehtiin lauhteen eteenpäin pumppauksen mahdollistavat muutokset. Muutosten ansiosta yksikön nimellisteho nousi 890 MW:iin aiemman 880 MW:n sijaan.

Sähkötehon riittävyys huolettaa

Huoli Suomen sähkötehon riittävyydestä kasvoi edelleen vuonna 2017. Huolta vahvistaa entisestään kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n esittämä arvio vuonna 2020 Suomessa odotettavissa olevasta 24 tunnin tehovajeesta. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi säännöstelyä ja katkoksia sähköntoimituksiin. Tilanne Suomessa on huono ja vertailu esimerkiksi Ruotsiin osoittaa, että samana ajankohtana tehovaje Ruotsissa olisi vain alle yhden tunnin.

Huoli sähkötehon riittävyydestä kasvoi edelleen

Tehovajeongelmaan on ajauduttu, koska sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ja lauhdevoimalaitoksia on poistunut tai poistumassa markkinoilta, mutta korvaavia tehonlähteitä ei sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuen ole tullut tilalle. Lisäksi sään mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa tuotetaan Suomessa yhä enemmän, mikä kasvattaa nopeasti säätyvän tehon tarvetta.

Vesivoimalaitosten kehitysprojektit jatkuvat

EPV Energialla on vesivoimaosuuksia Suomessa PVO Vesivoiman, Ruotsissa Voimapihan ja Norjassa Rapid Powerin kautta. PVO Vesivoima on mukana monissa vaelluskalojen palauttamista edistävissä hankkeissa. Iijoella on käynnissä Otva-yhteistyöhanke, jossa on mukana alueen keskeiset toimijat sekä asiantuntijat. Otva-hankkeen tavoitteena on Iijoen vesistövision laadinta, vaelluskalakantojen palauttamisen edistäminen sekä Iijoen arvoa nostavien pienempien toimenpiteiden edistäminen. Hankkeeseen kuuluu myös ensimmäisen älykalatien rakentaminen Iijoen Raasakan voimalaitoksen yhteyteen sekä Raasakan vanhan uoman kehittäminen. Älykalatien suunnittelu valmistui vuoden 2017 aikana.

Vesivoimalaitokset kehittyvät

PVO Vesivoiman Isohaaran voimalaitosten 3 ja 4 yksiköiden automaatiouudistus valmistui toukokuussa 2017. Uudistuksessa vanhat automaatiojärjestelmät modernisoitiin ja voimalaitosta pystytään nyt hyödyntämään entistä paremmin säätösähkön tuottamiseen.

Voimapihalla on laitososuuksia Ruotsin Indalsälvenillä, joka on yksi Ruotsin merkittävimmistä vesivoimalaitosjoista. Voimapihan laitoksilla on meneillään merkittävä voimalaitosten modernisointiohjelma. Vesivoimalaitosten modernisoinneilla tavoitellaan uusinnan kohteille yli 40 vuoden käyttöikää. Laitosten modernisointi lisää tyypillisesti hieman laitosten tehoa ja parantaa niiden säätöominaisuuksia. Toukokuussa 2017 valmistui Stadsforsenin 2-yksikön turbiinin ja generaattorin uusintainvestointi ja lähes samanaikaisesti aloitettiin Midskogen 3-yksikön laaja uusinta.

Kokonaisuudessaan vesivoiman tuotanto vuonna 2017 vastasi pitkän ajan keskituotantomäärää. Erityisesti loppuvuosi oli Pohjoismaissanormaalia sateisempi. EPV:n vesivoimalaitososuuksien tuotanto ylitti Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2017 historiallisen keskiarvon ja Norjassakaan ei tästä jääty kauaksi.

Ensimmäinen LNG-toimitus Tornioon

Vuoden 2017 marraskuussa Tornioon rakenteilla olevaan LNG-tuontiterminaaliin toimitettiin laivalla ensimmäistä kertaa nesteytettyä maakaasua. Terminaalin rakennustyöt ovat vuoden aikana sujuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2018 kesällä. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 110 miljoonaa euroa. Terminaalin tavoitteena on monipuolistaa pohjoisen alueen kaasu- ja polttoainemarkkinoita tarjoamalla ympäristöystävällisempi ja edullisempi vaihtoehto pohjoisen teollisuudelle, energiantuotannolle ja meriliikenteelle.