HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2017
EPV Energia Oy (EPV) on energian hankintaan erikoistunut omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö. Tavoitteena on toimittaa hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä omistajille ja varmistaa edullinen sähkönhankinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiön strateginen tavoite on, että energian hankinta on vähäpäästöistä ja samalla kilpailukykyistä. Energian hankinta tapahtuu pääasiallisesti omistettujen tuotanto-osuuksien välityksellä. EPV:n vuonna 2017 hankkima sähkömäärä oli 3 909 (4 429) GWh. Se vastaa 4,6 (5,2) prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
TILIKAUDEN TAPAHTUMAT
Toimintaympäristö
Pohjoismaissa sähkönkulutus vuonna 2017 oli alustavien tilastojen mukaan edellisen vuoden tasolla eli 392 (390) TWh. Suomessa sähkönkulutus vuoden 2017 aikana oli 85,5 (85,1) TWh, joka on noin 0,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 47 prosenttia ja muun kulutuksen 53 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 1,7 % muun sektorin sähkönkulutuksen laskiessa 0,7 prosenttia. Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 3,0 prosenttia.
Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2017 tuonnilla ennätykselliset 23,9 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 76,1 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä noin 24,6, ydinvoima 25,2, vesivoima 17,1 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 3,5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 5,6 prosenttia. Sähköntuonti Ruotsista ja Venäjältä pysyi edellisvuoden tasolla. Sähkön nettovienti Viroon pieneni oleellisesti noin 0,8 TWh:iin. Tämän muutoksen seurauksena sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 20,4 TWh.
Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot eli hydrologinen tase pysyi ensimmäisen vuosipuoliskon pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja loppuvuoden vastaavasti sen yläpuolella. Vesivoimatuotantoon liittyvää vaihtelua kuvaa hyvin se, että hydrologinen balanssi oli vuoden aikana alimmillaan 13 TWh alle pitkänajan keskiarvotason ja korkeimmillaan 7 TWh yli keskiarvon. Varastot olivat vuoden 2017 alussa 7 TWh keskiarvotason alapuolella ja vuoden lopussa 6 TWh keskiarvotason yläpuolella. Vuodenvaihteessa pohjoismaiset vesivarastot olivat yhteensä noin 85 TWh.
Sähköntuotannon CO2 -päästöt olivat vuonna 2017 5,8 miljoonaa tonnia, joka on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hiilidioksidipäästöjen lasku johtui lähinnä kivihiilen käytön vähentymisestä erillissähköntuotannossa. Suomessa tuotettu sähkö oli 80-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 47 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 52 prosenttia.
Tuotanto
Osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy:n (50 %) voimalaitosten vuoden 2017 sähkön tuotanto oli 1 064 (1 566) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 759 (846) GWh. EPV hankki omistuksensa perusteella sähköenergiaa yhteensä 504 (755) GWh. Vaasan voimalaitoksen vuosihuollossa toteutettiin normaalit tarkastukset ja kunnossapitotyöt. Seinäjoen voimalaitoksella normaalien vuosihuoltotöiden lisäksi uusittiin matalapaineturbiini ja lauhdutin.
Omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon 1 ja 2 -ydinvoimalaitosten tuotantomäärä vuonna 2017 oli yhteensä 13 415 (14 348) GWh. Vuoden aikana Olkiluoto 1:llä oli normaalin vuosihuollon lisäksi yksi 10 päivää kestänyt korjausseisokki. Olkiluoto 2:n vuosihuolto kesti poikkeuksellisesti yli 2 kuukautta. Muutoin laitosyksiköt toimivat normaalisti. EPV:n suora omistusosuus Teollisuuden Voimassa on 6,6 prosenttia ja sähköenergiaa hankittiin omistusosuutta vastaavasti 887 (984) GWh. Hankinta sisälsi myös Meri-Porin lauhdetuotanto-osuuden.
TVO:lta saadun tiedon mukaan OL3:n sähköntuotannon aloittamiseen tarvittava polttoaine on Olkiluodossa. Polttoaineen latausta varten tarvittavat 241 polttoainenippua ja neljä varanippua on tarkastettu sekä siirretty laitoksen sisätiloihin. Reaktoriin tarvitaan yhteensä noin 128 tonnia uraania.
OL3-laitosyksiköllä on parhaillaan käynnissä kuumakokeet. Onnistuneiden kuumakokeiden jälkeen OL3:lla on edellytykset saada käyttölupa ja edetä kohti polttoaineen latausta. Laitostoimittajan aikataulun mukaan laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon joulukuussa 2018 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.
Omistusyhteysyritys Pohjolan Voima Oyj (PVO) on omakustannusperiaatteella toimiva sähkönhankintayhtiö, joka toimittaa omakustanteista sähköä omistajilleen. EPV:n omistusosuus Pohjolan Voima Oyj:ssä on 5,5 (5,5) prosenttia ja osakkuuden perusteella sähköä hankittiin yhteensä 462 (553) GWh.
Osakkuusyhtiö (50 %) Rapid Power Oy:n toimittama sähkömäärä Norjassa sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta oli lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Voimalaitoksen kahden generaattorin staattorien teknisten ongelmien vuoksi kyseisten yksiköiden säätämistä rajoitettiin koko vuoden ajan. Toiset kaksi generaattoria olivat käytettävissä normaalisti. Lisäksi tuotannon arvoa alensi kantaverkkoyhtiön rakennustyöt, mikä rajoitti sähkönsiirtokapasiteettia Pohjois-Norjasta muille Nord Pool-alueille. Vuoden 2017 sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 613 (891) GWh.
Voimapiha Oy (17 %) tuottaa vesivoimalla sähköä Ruotsissa. Voimapiha omistaa 25,7 prosenttia Kraftgården Ab:n osakekannasta. Kraftgårdenin omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsin merkittävimpiin vesivoimavarantoihin kuuluvassa Indalsälven-joessa ja yhtiöllä on noin 161 MW tuotantotehoa, joka vastaa noin 862 GWh keskimääräistä vuosituotantoa. Neljännen kokonaisen toimintavuotensa aikana Voimapiha Oy toimitti EPV:lle Ruotsissa tuotettua vesivoimasähköä yhteensä 295 (247) GWh. Ruotsissa vesivoiman kiinteistöveroa tullaan alentamaan neljässä vaiheessa vuoteen 2020 mennessä. Parlamentti käsitteli asian syksyllä 2017.
Tornion Voima Oy on EPV:n tytäryhtiö (100 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Tornion terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä kaukolämpöä ja prosessihöyryä Tornion terästehtaalle ja kaukolämpöä Tornion Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 167 (156) GWh.
Raahen Voima Oy on EPV:n osakkuusyhtiö (25 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Raahen terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä Raahen terästehtaalle sekä kaukolämpöä Raahen Energia Oy:lle. Osakkuus ja sähköntoimitus EPV:lle on alkanut 1.4.2014 ja yhtiön uusi CHP-voimalaitos otettiin käyttöön kesällä 2016. Yhtiön toiminta on vakiintunut ja vastannut odotuksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2017 oli yhteensä 148 (136) GWh.
EPV Tuulivoima Oy (100 %) on keskittynyt tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja tuulisähkön tuotantoon Pohjanmaan rannikkoalueella sekä sisämaassa. EPV Tuulivoiman ensimmäinen, 16 turbiinia käsittävä, tuulivoimapuisto on ollut tuotannossa Vaasan Torkkolan kylässä vuoden 2015 alusta alkaen. Yhtiön toinen, 17 turbiinin tuulivoimapuisto on aloittanut tuotannon Ilmajoen Santavuorella kesällä 2016. Lisäksi Kristiinankaupungin Metsälään on juuri valmistunut yhteensä 34 turbiinia käsittävä tuulivoimapuisto, jonka tuotanto käynnistyi vuoden 2018 alussa. Samoin Teuvan Paskoonharjun 2 turbiinin tuulivoimapuisto aloitti sähköntuotannon vuoden lopussa. Metsälän ja Paskoonharjun tuulivoimapuistojen turbiinit toimitti Vestas ja investointien yhteisarvo on kokonaisuudessaan noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi EPV Tuulivoimalla on hallussaan huomattava määrä lainvoimaisia rakennuslupia ja yhtiö odottaa uuden tukijärjestelmän linjauksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2017 oli yhteensä 350 (245) GWh.
Rajakiiri Oy:n (65,1 %) Torniossa sijaitsevan tuulivoimapuiston kahdeksas tuotantovuosi oli tuotantomäärältään hieman keskivertovuotta alhaisempi. Toisaalta edellisvuotta parempi tuulisuus ja yhtiön uudemman tuulipuiston (Puuska 2) toinen täysi tuotantovuosi johtivat uuteen kokonais-tuotantoennätykseen. Yhtiön koko sähköntuotanto oli yhteensä 123 (115) GWh, josta sähköntoimitus EPV:lle oli 78 (72) GWh.
Suomen Merituuli Oy on yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa merituulivoimaloita Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Yhtiöllä on merituulivoimaan tähtääviä kehityshankkeita Inkoon ja Siipyyn alueilla. EPV:n omistusosuus yhtiössä on 50 %.
Alueverkkoyhtiö
Tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy (100 %) harjoittaa sähkönsiirto- ja verkko-liiketoimintaa pääasiallisesti emoyhtiöltä vuokraamallaan voimansiirtoverkolla. EPA:n siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli toimintavuoden aikana 6 815 GWh (7 120), laskien hieman edellisestä vuodesta. Uusia verkkohankkeita valmistui vuoden aikana useita ja verkon siirtohäviöt (8,7 GWh) pienentyivät jälleen edellisvuodesta.
Kulunut vuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) toinen vuosi. Vuoden 2016 alituotto oli 25 tuhatta euroa ja kuluneen toimintavuoden osalta alustavan laskelman mukaan alituotto on noin 400 tuhatta euroa. Edellisen ja kuluvan valvontajakson kumulatiivinen alituotto on noin 2 miljoonaa euroa.
Muut yhtiöt
EPV Energia Oy:n erityistä tarkoitusta varten perustaman yhtiön Suomen Energiavarat Oy:n tavoitteena on Vapo Oy:n osakkeenomistajana kehittää Vapon toimintaa strategisena päämääränä omistaja-arvon kasvattaminen sekä Vapon resurssien kohdistaminen kotimaisten polttoaineiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömahdollisuuksien kehittämiseen.
EPV Bioturve Oy:n (100 %) tehtävänä on hankkia turvetuotantoon soveltuvia maa-alueita Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta sekä valmistella niitä turvetuotantoon. Laihian Vähänevan tuotanto on edennyt suunnitellusti ja samoin Seinäjoen Hangasnevan kunnostustyöt ovat jatkuneet. Valmistuttuaan tuotantopinta-ala on yhteensä noin 280 hehtaaria. Lisäksi yhtiö on kuluneen tilikauden aikana hankkinut aktiivisesti bioenergiaa toiminta-alueellaan.
EPV Tase Oy:n (100 %) tehtävänä on tuottaa energiatasehallintaan liittyviä palveluja EPV:n osakkaille ja EPV:n omistamille tai osaomisteisille energiantuotantoyhtiöille. Yhtiön tilikauden toiminta on vastannut odotuksia.
EPV Teollisuusverkot Oy (90 %) hallinnoi Tornion Röytässä sijaitsevien 110 kV suurjännitejohtojen siirtotoimintaa. Verkon operatiivisesta toiminnasta vastaa EPV Alueverkko Oy.
EPV Tuotantoverkot Oy (100 %) on EPV Energia Oy:n vuonna 2017 Pohjolan Voima -konsernilta ostama sähköverkkoyhtiö (entinen nimi PVO-Alueverkot Oy). EPV Tuotantoverkot Oy:llä on hallinnassaan pääosin Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten ja kantaverkon välistä 110 kV suurjännitteistä jakeluverkkoa sekä sähköasemia Pohjois-Suomessa ja Satakunnassa. Asiakaskunta koostuu toiminta-alueella jakelu-, teollisuus- ja tuotantoyhtiöistä. Vuoden 2017 aikana yhtiön siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli 200 GWh ja tuotannon energian määrä 606 GWh.
Kulunut vuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) toinen vuosi. Aiemmin PVO-A:n vuoden 2016 alituotto oli 950 tuhatta euroa ja kuluneen toimintavuoden osalta alustavan ennusteen mukaan alituotto on suunnilleen samalla tasolla. Edellisen ja kuluvan valvontajakson kumulatiivinen alituotto on noin 5 miljoonaa euroa.
Tytäryhtiö Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy harjoittaa teollisuus-, toimisto- ja varastotilojen vuokrausta. Tilat sijaitsevat voimantuotannon vara-alueeksi luokitellulla alueella.
Manga LNG Oy (5 %) perustettiin vuonna 2013. Yhtiön tavoitteena on toimittaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisesti nesteytettyä maakaasua osakkailleen. Investointipäätös nesteytetyn maakaasuvaraston rakentamisesta Tornioon tehtiin joulukuussa 2014 ja marraskuussa 2017 saatiin ensimmäinen kaasutoimitus. Rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja kaasun toimitukset osakkaille on arvioitu alkavan kesällä 2018.
LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA TULOS
EPV Energia -konsernin liikevaihto oli 265,2 (270,7) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 182,1 (188,4) miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan 83,2 (82,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon aleneminen on seurausta sähkön tuotantokapasiteetin alhaisesta käyttöasteesta.
Konsernin liiketulos oli voitollinen 17,7 (8,4) miljoonaa euroa. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 4,3 (4,7) miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätöksen mukainen voitto oli 10,3 (1,6) miljoonaa euroa.
EPV Energia Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.
RAHOITUS JA INVESTOINNIT
Konsernin taseen loppusumma kasvoi 797,2 (719,8) miljoonaan euroon. Pitkäaikainen vieras pääoma oli 313,2 (280,7) miljoonaa euroa ja lyhytaikainen 102,7 (71,7) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 45,7 (49,1) %, joka on yhtiön asettaman tavoitetason mukainen.
Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Likvidejä varoja ja sijoituksia oli vuoden lopussa yhteensä 50,7 (71,2) miljoonaa euroa. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli vuoden lopussa 80 miljoonan euron arvosta.
Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 122,8 (54,6) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 114,8 miljoonaa euroa. Osakkeiden hankinnat olivat 2,7 miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin nostamalla pitkäaikaisia lainoja 60,9 miljoonaa euroa sekä osakeanneilla 6,4 miljoonaa euroa.
Korkoriskiltä on suojauduttu koronvaihtosopimuksin. Johdannaisten osalta on lisätietoa liitetiedoissa.
OSAKKAAT, YHTIÖKOKOUS JA HALLITUS
Osakkaat
Osakkaiden omistusosuudet vuoden 2017 lopussa olivat seuraavat:
| 2017 (%) | 2016 (%) | |
|---|---|---|
| Alajärven Sähkö Oy | 1,41 | 1,39 |
| Helen Oy | 6,27 | 6,45 |
| Imatran Seudun Sähkö Oy | 0,37 | 0,35 |
| Jylhän Sähköosuuskunta | 4,08 | 4,07 |
| Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymä | 1,69 | 1,68 |
| Kaakon Energia Oy | 0,38 | 0,37 |
| KSS Energia Oy | 0,66 | 0,62 |
| Kumera Oy | 0,32 | 0,31 |
| Kymppivoima Oy | 8,91 | 8,83 |
| Lahti Energia Oy | 8,73 | 8,42 |
| Lehtimäen Sähkö Oy | 0,57 | 0,57 |
| Oulun Energia Oy | 2,00 | 1,63 |
| Outokumpu Oyj | 1,42 | 1,47 |
| Oy Perhonjoki Ab | 1,78 | 1,78 |
| Rauman Energia Oy | 0,92 | 0,85 |
| Seinäjoen Energia Oy | 10,56 | 10,55 |
| Vaasan Sähkö Oy | 40,58 | 41,35 |
| Vantaan Energia Oy | 8,34 | 8,32 |
| Vimpelin Voima Oy | 0,48 | 0,48 |
| Äänekosken Energia Oy | 0,53 | 0,51 |
| Yhteensä | 100,00 |
Yhtiökokoukset
Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2017. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Hallitus
Hallitukseen kuuluivat vuonna 2017 yhtiökokouksen valitsemina varsinaisina jäseninä Juha Häkkinen, Miapetra Kumpula-Natri, Hannu Linna, Pekka Manninen, Mikko Rajala, Jorma Rasinmäki, Anders Renvall, Joakim Strand, Markku Vartia ja Jukka Ylitalo.
Hallituksen varajäsenet olivat Olli Arola, Martti Haapamäki, Ahti Källi, Jari Lepistö ja Janne Rouvinen.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Miapetra Kumpula-Natri ja varapuheenjohtajana Pekka Manninen.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajana toimi DI Rami Vuola.
Tilintarkastajat
Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Rytilahti ja KHT Tatu Huhtala sekä varatilintarkastajiksi KHT Anders Svennas ja KHT Kristian Berg.
HENKILÖSTÖ
Henkilökunnan keskeisiä tehtäviä ovat energianhankinta sekä voimalaitos- ja verkkoliiketoiminnan omaisuuden tehokas hallinnointi. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yhtiön osakkaille ohjaamalla omistuksia sekä valvoa niihin liittyviä toimintakokonaisuuksia.
Konsernin henkilökunnan lukumäärä oli vuoden aikana keskimäärin 71 (70) henkilöä. Vuoden 2017 lopussa EPV Energian palveluksessa oli 43 (45) henkilöä, EPV Alueverkon palveluksessa 3 (3) ja Tornion Voima Oy:n palveluksessa 22 (22) henkilöä. Koko konsernin henkilöstöstä vuoden 2017 lopussa oli toimihenkilöitä yhteensä 51 ja työntekijöitä yhteensä 17.
Henkilökunnan lukumäärän kasvettua vuosien aikana yhtiö on kiinnittänyt entistä enemmän huomiota työviihtyvyyteen ja työkykyyn. Asiaa koskien on järjestetty erilaisia tapahtumia mm. työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön kanssa. Tavoitteena on ylläpitää henkistä ja fyysistä toimintakykyä ja siten edistää työssä jaksamista.
KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSIT
EPV Tuotantoverkot Oy:lle vuokrattuun 400 kV siirtoverkkoon liittyen on meneillään käyttöoikeuskiista käräjäoikeuden käsiteltävänä. Voimajohdon merkitys yhtiön liiketoiminnolle ei ole merkittävä ja asiassa uskotaan löytyvän osapuolten välinen ratkaisu.
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Tilikauden päättymisen jälkeen helmikuun lopussa EPV:n tytäryhtiöt toteuttivat liiketoimintakaupat, jossa perustettu yhtiö Seinäjoen Voima Oy osti Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitoksen koneet ja laitteet sekä rakennukset ja voimalaitostontin. Toisessa kaupassa tytäryhtiö EPV Bioturve Oy osti Vaskiluodon Voima Oy:n koko turvetuotannon maa-alueineen noin 3800 hehtaaria. Omistusvaihdos tuli voimaan 1.3.2018.
Yhtiöllä ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa.
ARVIO RISKEISTÄ
Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) saadun tiedon mukaan yhtiö on saanut lopullisen ja sitovan osapäätöksen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa meneillään olevassa välimiesmenettelyssä, joka koskee Olkiluoto 3 EPR -ydinvoimaprojektin viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia.
Välimiesoikeus käsittelee osapäätöksessään OL3 EPR -projektin rakennustöiden toteutusta ja projektinhallintaa. Tämä käsittää niitä keskeisiä asioita, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta kohtaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistaan lopullisesti moni rakennustöiden toteutusta koskevista asioista TVO:n eduksi ja selkeästi lykätään monet TVO:n esiin nostamat laitostoimittajan projektinhallintaan liittyvät seikat seuraavaan päätökseen.
Tämä on kolmas välimiesoikeuden antama merkittävä, lopullinen ja sitova osapäätös. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja jatkuu kohti lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet.
EPV:n tuotanto on jakautunut eri tuotantomuotoihin, joiden tarkoituksena on pienentää yksittäisiin tuotantomuotoihin liittyviä riskejä. Yhtiöllä ei ole tiedossa muita liiketoimintaan liittyviä poikkeavia riskejä.
LÄHIAJAN NÄKYMÄT
Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa osakkailleen toimittamansa sähkön kilpailukyky. Tämä edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa ja vaikuttamista olemassa olevien tuotantoresurssien kehittämiseen. Lisäksi yhtiö pitää yllä valmiutta uusien investointien toteuttamiseksi toimintaympäristön muuttuessa.
Sähkönhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Helmikuun 2018 alkupuolella Pohjoismaiden hydrologiset vesivarastot olivat noin 6 TWh yli pitkän ajan keskiarvotason ja 13 TWh yli vuoden 2017 vastaavan ajankohdan. Päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2018 oli noin 9 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön keskihinta johdannaismarkkinoilla loppuvuodelle 2018 oli noin 28 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2019 noin 26 euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli vastaavasti 35 ja 32 euroa megawattitunnilta. Hiilen termiinihinta loppuvuodelle 2018 oli noin 81 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
EPV:n tuulivoimaohjelman toteutusvaiheeseen edenneet investoinnit Kristiinankaupungin Metsälässä ja Teuvan Paskoonharjulla ovat aloittaneet kaupallisen tuotantokäytön 1.1.2018. Molemmissa puistoissa oikeus 12 vuoden syöttötariffiin alkoi vuoden 2018 alusta. Suomen Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys uudesta uusiutuvan energian tukijärjestelmästä, joka vaikuttaa seuraavien tuulivoimahankkeiden investointipäätöksiin.
Sähkötehon tarve kulutushuipuissa säilyy lähivuodet korkeana. Kulutushuipuista ja lauhdekapasiteetin alasajosta johtuen todennäköisyys sähkön käytön rajoittamiselle on kasvanut entisestään. Uhkana on, että nykyisen järjestelmän puitteissa jäljellä olevakin lauhdekapasiteetti häviää markkinoilta ja koko tehoreservijärjestelmä on uhattuna. On jokseenkin selvää, että lähivuosina tilanteeseen ei kyetä vaikuttamaan uusia voimalaitoksia tai siirtoyhteyksiä rakentamalla. Toimivien sähkömarkkinoiden edellytyksenä on, että Suomessa on toimiva tehoreservijärjestelmä turvaamaan sähkötehon riittävyys huippu-kulutustilanteissa. Talven aikana on tehty havaintoja siitä, että teho- ja säätöongelmat alkavat konkretisoitumaan markkinoilla.
Nykyiset sähkömarkkinat ovat ajalta, jolloin suurten keskitettyjen ja pääasiassa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten keskeisenä tavoitteena oli toimittaa tietyllä rajatulla alueella, tyypillisesti EU:n jäsenvaltion sisällä sähköä sekä kotitalouksille että yrityksille. Markkinat ovat siirtymässä voimakkaasti kohti hajautettua tuotantoa. Tämä saattaa lisätä alan toimijoiden määrää ja muuttaa nykyisiä markkina-asemia. Sähkömarkkinoille syntyy tarve mukautua tähän uuteen järjestelmään, joka tullessaan integroi kaikki markkinatoimijat myös kysyntäjouston, energiapalveluyritysten ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Tämän kehityssuunnan valossa on nähtävissä, että Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt energiayhtiöiden riskejä.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 214.526.223,57 euroa, josta tilikauden tulos on 807.285,71 €. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
