EPV LÄMPÖ

EPV Lämpö -liiketoiminta-alueella tuotetaan sähköä ja lämpöä Vaasan, Seinäjoen, Tornion ja Raahen yhteistuotantolaitoksissa. Lisäksi tuotetaan turvetta sekä hankitaan puupohjaisia polttoaineita Seinäjoen ja Vaasan alueiden sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

Vuoteen 2017 mahtui sekä organisaatiomuutoksia että isoja investointeja. Niiden tavoitteena on tulevaisuuden kilpailukyvyn parantaminen ja tulevaisuuden polttoainehaasteisiin valmistautuminen.

Suurin yksittäinen muutos koski Vaskiluodon Voiman Seinäjoen ja Vaasan voimalaitosten organisaatioiden yhdistämistä, mutta myös muissa yhtiöissä toteutettiin organisaatiomuutoksia. Monet voimaloihin ja turvetuotantoon tehdyt investointipäätökset etenivät toteutusvaiheeseen.

Vaskiluodon Voiman organisaatiomuutoksella merkittäviä kustannushyötyjä

Vaskiluodon Voiman organisaatiomuutos toteutettiin vuonna 2017, kun yhtiössä otettiin käyttöön vuoden alussa uusi organisaatiomalli, jossa Vaasan ja Seinäjoen organisaatiot yhdistettiin yhdeksi keskitetysti johdetuksi organisaatioksi. Implementointi onnistui suunnitellusti ja tavoitteet tehokkuudessa saavutettiin. Jatkotoimenpiteenä toteutettiin vielä mm. laboratoriotoimintojen yhdistäminen. Onnistuneen organisaatiomuutoksen myötä laitoksen kustannustehokkuus ja lisäarvon tuottaminen on kohonnut merkittävästi.

Investointeja Vaskiluodon Voimassa

Vaskiluodon Voiman voimalaitosten osalta Vaasan laitoksen vuosi oli teknisesti hyvä, mutta johtuen polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen korkeasta tasosta suhteessa sähkön markkinahintaan, tuotanto oli koko yhtiön tuotantohistorian matalimpia. Laitoksen vuosihuollot toteutettiin kahden viikon mittaisena ja niihin kuului tavanomaisia huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä. Kaasutuslaitoksen käyttöaikaa maksimoitiin ja sitä käytettiin myös lauhdesähköntuotantoon.

Organisaatiomuutos lisäsi kustannus-tehokkuutta

Seinäjoen tuotantolaitoksen vuosituotanto jäi noin 35 % edellisvuotta alhaisemmaksi, johtuen suurelta osin investointihankkeiden teknisistä haasteista ja siihen liittyvästä pitkittyneestä tuotantoseisokista. Laitoksen matalapaineturbiiniroottorin uusimisen toteutus- ja asennusvaihe oli aikataulutettu alkavaksi kesäkuun keskivaiheilla ja suunniteltu jatkuvan 11 viikkoa. Samassa yhteydessä toteutetun lauhduttimen uudelleenputkitusinvestoinnin toteutus vei kuitenkin huomattavasti ennakoitua pidemmän ajan, ja laitos käynnistettiin uudelleen vasta lokakuun keskivaiheilla. Kokoluokaltaan kyseessä oli mittava työ, sillä yhteensä lauhduttimeen ja kaukolämpövaihtimeen asennettiin yli 10 000 putkea.

Raahen Voimalla käytössä uudistettu kattilalaitos

Vuosi 2017 oli Raahen Voiman uudistetun kattilalaitoksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden aikana laitoksen toiminnan parantamiseksi tehtiin hienosäätöjä, mutta tuotanto toteutui suunnitellusti ilman isoja haasteita. Myös organisaatiota vahvistettiin suunnitelmallisesti koko vuoden ajan ja vuoden lopussa toimitusjohtajana aloitti Aki Hakulinen, joka toimii myös Tornion Voiman toimitusjohtajana. Raahen Voiman LNG-terminaalihanke on edennyt suunnitellusti ja ensimmäisen LNG-toimituksen odotetaan saapuvan keväällä 2018.

Tornion Voiman ensimmäinen LNG-kattila valmistui

Tornion laitos on toiminut teknisesti hyvin ja vika-ajat pysyneet kohtuullisina. Vuoden aikana toteutettu varatehokattiloitten poltinmuutosprojekti eteni suunnitellusti ja ensimmäisen kattilan muutos valmistui joulukuun alussa. Muutoksen myötä laitoksessa pystytään nyt polttamaan LNG:tä ja häkää, mikä vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä. Muutostyöt jatkuvat muiden kattiloiden osalta, ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana.

Tornion Voimassa panostetaan LNG:hen

Yhtiössä tehtiin myös merkittäviä uusia investointipäätöksiä. Kemin kaivoksen kattila päätettiin muuttaa LNG:tä polttavaksi kattilaksi. Päätöksen taustalla on pienten ja keskisuurten polttolaitosten raskaan polttoöljyn käyttämistä koskevien säännösten tiukentuminen. Lisäksi tehtiin päätös aloittaa edistyksellisen lämpöpumpputeknologian käyttäminen palamisilman lämmittämiseen. Kyseessä on erittäin edistyksellinen energiatehokkuusinvestointi, jonka avulla pystytään hyödyntämään uutta teknologiaa lämpövoimalaitosten toiminnassa.

Turvetuotantomäärät matalalla tasolla – hankkeet etenevät

Kokonaisuutena vuoden 2017 turvetuotanto oli kehno, sillä tuotantomäärät lähentelivät EPV:n historian matalimpia lukuja, ollen vain alle puolet suunnitellusta määrästä. Syynä tähän oli erittäin sateinen kesä. Tämä oli syynä myös joidenkin kunnostustöiden hitaaseen etenemiseen, mutta pääosin turvetuotantohankkeet etenivät ripeästi.

Hangasnevan kunnostus- ja rakennustyöt ajoittuivat suurelta osin vuodelle 2017. Alueesta noin 80 %, eli 160 hehtaaria sarkaojitettiin viime vuonna ja osa alueesta saatiin tuotantokuntoon. Kyseessä on merkittävän kokoluokan hanke, sillä kokonaispinta-alaltaan Hangasnevan alueen koko on noin 300 hehtaaria.

Toinen tärkeä virstanpylväs oli Maalahden Märkänevaa koskevan valituksen kumoutuminen ja ympäristöluvan tuleminen siten lainvoimaiseksi. Isossakyrössä Jaurinnevan kunnostustöitä jatkettiin ja hanke etenee kohti tuotantoa.Seinäjoella Voitonnevan kunnostustyöt jatkuivat ja hanke eteni osin jopa suunniteltua nopeammassa tahdissa kohti tuotantoa.

Polttoaineiden kohdalla yhä kysymysmerkkejä

Sahojen sivutuotevirrat voimalaitosten polttoaineena ovat huomattavasti lisääntyneet vuoden aikana ja ne muodostavat merkittävän osuuden kaikista käytettävistä polttoaineista. Sateisesta kesästä johtuen loppuvuoden polttoaineiden kosteudet olivat suhteellisen korkealla tasolla.

Koska kotimaisen polttoaineen tuotannossa ja saatavuudessa on haasteita mm. voimaan tulevasta rankarajauksesta johtuen, on yhtiön tulevan vuoden ohjelmassa polttoainepaletin muuttaminen ja laajentaminen. Jo kuluneen vuoden aikana yhtiössä on vahvistettu valmiuksia hankkia polttoaineita tarvittaessa myös ulkomailta.