EPV Energian vuosi 2017 oli tasainen ja pääosin odotusten mukainen. Monia käynnissä olleita hankkeita ja uudelleenorganisointeja saatiin päätökseen ja yhtiön taloudellinen asema säilyi vakaana. EPV:n sähköntuotannon päästöt jatkoivat laskuaan. Pitkäjänteisen ja systemaattisen työn seurauksena EPV:n sähkötuotannon yksikköpäästöt olivat vuonna 2017 vain reilun kolmasosan vuoden 2010 tasosta. EU:ssa osittain tehdyt, ja osittain valmistelussa olevat merkittävästi energiasektoriin vaikuttavat päätökset näyttävät EPV Energian valitseman strategian kannalta suotuisilta.
Energiasektorin murros jatkui vuonna 2017 ja EU:ssa tehtiin useita alaa pitkäaikaisesti koskevia linjauksia. Yksi merkittävimmistä päätöksistä koski päästökaupan ETS-järjestelmän uudistamista, jossa osapuolet pääsivät sopuun päästökauppaa koskevista kiristyksistä. Sopimus heijastelee yleisesti kasvanutta huolta ilmastopäästöjen vaikutuksista ja nyt tehtävät päästökaupan kiristykset vahvistavat ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehtävien toimenpiteiden asemaa. Tehty sopimus, kuten EU:n energia-alaa koskevat linjaukset yleisemminkin, olivat vuonna 2017 hyvin linjassa EPV Energian strategisten linjauksien kanssa ja yhtiön strateginen linja päästöjen pienentämiseen vaikuttaa edelleen oikealta.
EPV:n strategia on hyvin linjassa EU:n energia-alan linjausten kanssa
Monissa energiasektorin toimijoihin pitkällä tähtäimellä (vuosina 2020-2030) vaikuttavissa kysymyksissä päätöksentekoprosessi tai vaikutusten analysointi on kuitenkin vielä kesken. Päätöksiä odotetaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannosta, ja siihen liittyvistä tavoitteista ja mekanismeista. Monelle alan toimijalle nämä tulevat olemaan erittäin merkittäviä, joten päätösten viipyminen aiheuttaa epäselvyyttä markkinoilla ja toimijoiden omien päätösten lykkääntymistä. Myös metsien käyttöön liittyvien direktiivien vaikutusten selvittäminen on kesken ja näkemykset puunkäyttöä koskevien määräysten vaikutuksista Suomelle ovat vaihdelleet.
Kotimaassa puheenaiheena tehovaje ja kannattavuusongelmat
Kotimaassa ei vuonna 2017 tehty merkittäviä energia-alaa koskevia päätöksiä. Sen sijaan teho-ongelma ja paheneva tehovaje herättivät keskustelua. Varsinaista ratkaisua asiaan ei ole vieläkään näköpiirissä, eikä esimerkiksi tehomarkkinaa olla näillä näkymin implementoimassa Pohjoismaissa. Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, että asia kyetään poliittisesti ratkaisemaan vasta konkreettisten ongelmien ilmettyä ja pikavauhdilla tehdystä lainsäädännöstä energia-alalla on jo ennestään varsin huonoja kokemuksia.
Sähköntuotannon kannattavuuden parantumisen kannalta on nähtävissä hienoisia positiivisia merkkejä, sillä yleinen talouden positiivinen vire nostaa myös sähkönkulutusta. Tämän lisäksi sähkönkulutuksen lisääntymisen taustalla ovat mm. kehittyneet liikenneratkaisut, erilaiset lämpöpumppuratkaisut sekä datakeskukset. Näkymien lievästä parantumisesta huolimatta erityisesti lämpövoimatuotanto on edelleen akuutissa kriisissä ja ilman erillistoimia, sen määrä tulee edelleen vähenemään.
Ydinvoima etenee – vesivoima puhuttaa
EPV:n ydinvoimaan liittyvien toimenpiteiden keskeisenä tarkoituksena on ollut varmistaa Olkiluoto 1:n ja 2:n hyvä käytettävyys, sekä niiden eliniän jatkaminen mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Olkiluoto 3:n käyttöönotossa otettiin merkittäviä edistysaskelia etenemällä kylmäkokeiden kautta joulukuussa 2017 alkaneisiin kuumakokeisiin. Laitostoimittajan viimeisen ilmoituksen perusteella laitoksen odotetaan valmistuvan tuotantokäyttöön toukokuussa 2019.
Yleinen keskustelu kotimaassa on viime aikoina siirtynyt suurelta osin pois ydinvoimasta kohti vesivoimaa. Vesivoimaan liittyvien kalateiden rakentaminen on ollut vuoden 2017 aikana vahvasti esillä. Vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä ja niiden toteuttamisella on iso merkitys Suomelle ja suomalaiselle vesivoimatuotannolle. Silmiinpistävää vesivoimaan liittyvässä keskustelussa on voimajärjestelmän kannalta keskeisen vesivoiman puolustajien vähäisyys sekä kansantaloudellisen näkökulman puuttuminen keskustelusta.
Tuulivoimatuotanto yksi tukijaloista
Tuulivoiman merkitys on kasvanut
Tuulivoiman suhteen vuosi eteni odotusten mukaisesti, sillä uusien puistojen rakennustyöt etenivät aikataulussa, ja olemassa olevat puistot tuottivat ennakko-odotusten mukaisesti. Metsälän 34 tuulivoimalan puisto Kristiinankaupungissa otettiin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa 2018. Metsälän suurinvestoinnin valmistumisen jälkeen voidaan todeta, että tuulivoiman muutos marginaalisesta liiketoiminnasta yhdeksi konsernin tukijaloista on toteutunut.
Palvelut kehittyvät
Merkittävä etappi yhtiön toiminnassa oli marraskuussa Vaasassa toimintansa aloittanut operointikeskus, jonka myötä EPV pystyy tuottamaan yhä täsmällisempiä energiatasehallintaan liittyviä palveluita omistuksessaan olevalle tuotannolle ja osakkailleen. Operointikeskuksen toiminnan aloitus oli päätepiste kymmenvuotiselle systemaattiselle toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämiselle. Itse kehitys ei tietenkään tähän pääty, vaan alati muuttuvan sähkömarkkinan ja voimajärjestelmän mukanaan tuomiin haasteisiin on jatkossakin kyettävä vastaamaan. Tämä on mahdollista vain osaavan henkilöstön avulla. EPV:n henkilöstölle vuosittain toteutettavan kyselyn mukaan henkilöstön tyytyväisyys on erittäin korkealla tasolla ja henkilöstön vaihtuvuus on pieni. EPV:n kiinnostavuus työnantajana näyttää olevan myös hyvällä tasolla. Osaltaan kiinnostavuuteen vaikuttaa Vaasan seudun hyvä maine energia-alalla ja osaltaan yhtiön oma aktiivinen ja positiivinen asenne.
Maaliskuussa 2018
Rami Vuola
